Jäsenkirje 14.9.2018: SM-liigan kurinpitoon liittyvät linjaukset kaudelle 2018-2019

Jäsenkirje | 14.09.2018

Liigan kurinpidon organisointiin ei ole tehty alkavalle suuria muutoksia. Kurinpidosta ja pelaajaturvallisuudesta huolehtii viime kauden mukaisesti Liigan nimittämä viiden hengen kurinpitodelegaatio. Kurinpitodelegaation puheenjohtajana jatkaa Sampo Liusjärvi. Delegaation jäseninä jatkavat Pekka Saarenheimo, Tuomas Pöyhönen, Markku Tuominen ja Robert Bützow.

Jäällä tapahtuneet sääntörikkeet tulevat edelleen pääsääntöisesti kurinpitodelegaation käsittelyyn päävideotuomarin päätöksellä. Toisaalta Liigan tilannehuoneen käyttöönotosta johtuen päävideotuomareiden määrä lisääntyy. Päävideotuomareina jatkavat Kari Jalonen ja Kai Tervonen. Uusina päävideotuomareina aloittavat Jyrki Ingman, Jukka Hakkarainen, Petri Hiilinen ja Juha Pajunen.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto on hyväksynyt uudistetun sääntökirjan vuosille 2018-2022, joka on otettu myös Liigassa käyttöön. Kurinpidon näkökulmasta uudistetun sääntökirja myötä ottelurangaistusten arviointikriteerit muuttuvat. Uudistetun sääntökirjan mukaan pääasiallinen kriteeri ottelurangaistukselle on sääntörikkomus, jolla piittaamattomasti vaarannetaan vastustajaa.

Liigan kurinpitodelegaatio on yhdessä Liigan toimitusjohtajan Riku Kallioniemen, kilpailutoimenjohtaja Arto I Järvelän ja erotuomarijohtaja Jyri Rönnin sekä päävideotuomareiden kanssa ovat käyneet tulevan kauden osalta läpi tilannehuoneen toimintaa, kurinpitomenettelyä, kuluneen syksyn harjoitusotteluiden tilanteita sekä muuttuneita sääntöjä. Pelaajayhdistyksen edustaja on ollut mukana kurinpitoasioiden valmistelussa.  Alkavalle liigakaudelle 2018-2019 on tehty seuraavat linjaukset:

1. Päivitetty sääntökirja ja vastustajan piittaamaton vaarantaminen.

Kurinpidon näkökulmasta uudistettu sääntökirja merkitsee pelaajaturvallisuuden korostumista ja toisaalta ottelurangaistuksen arviointikriteerin muuttumista. Ottelurangaistuksen arviointikriteeriksi tulee vastustajan piittaamaton vaarantaminen, jota sovelletaan kussakin kurinpitokäsittelyssä.

2. Myöhästynyt taklaus, sääntö 153

Uusitun sääntökirjan mukaan osa aiemmin estämisenä rangaistuista teoista kuuluu oman sääntönsä ”Myöhästynyt taklaus” soveltamisalaan. Uuden säännön perusteella kiekosta luopuneeseen pelaajaan kohdistetut taklaukset ovat korostuneen huomion kohteena. Sitä, onko kiekosta luopuneeseen vastustajaan kohdistunut taklaus rangaistava ottelurangaistuksella, arvioidaan kyseisen pelitilanteen lisäksi sen perusteella kuinka kauan kiekosta luopumisesta on kulunut, mistä suunnasta taklaaja on tulossa, onko taklattu tietoinen tulevasta taklauksesta ja onko taklauksella piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa.

3. Jalkapyyhkäisy

Uusitun sääntökirjan mukaan jalkapyyhkäisystä ei määrätä enää automaattisesti ottelurangaistusta. Jalkapyyhkäisyn rangaistusvaihtoehtoja ovat iso rangaistus ja pelirangaistus taikka ottelurangaistus. Kurinpitodelegaatio arvioi jalkapyyhkäisyn rangaistusharkinnassa teon moitittavuutta ja vastustajan vaarantamista, jonka perusteella rangaistusharkinta suoritetaan.

4. Päähän kohdistunut taklaus

Päähän kohdistuneisiin taklauksiin kiinnitetään edelleen korostuneesti huomiota. Kaikki päähän kohdistuneet taklaukset katsotaan päävideotuomareiden toimesta tilannehuoneessa. Päähän kohdistuneena taklauksena pidetään kaikki taklauksia, joissa ensimmäinen kontakti tapahtuu taklatun pelaajan päähän. Lisäksi päähän kohdistuneena taklauksena pidetään taklauksia, joissa ensimmäisenä vartaloon kohdistuvan taklauksen jälkeen taklaus kohdistuu myös taklatun pelaajan päähän.

5. Pelaajan kurinpitohistoria

Pelaajan kurinpitohistorialla on vaikutus rangaistuksen pituuteen. Kun kurinpitokäsittelyssä olevan sääntörikkomuksen katsotaan olevan yli yhden ottelun pelikiellon arvoinen, otetaan rangaistusharkinnassa tarkasteluun pelaajan kurinpitohistoria Liigassa kuluvalta ja kolmelta edelliseltä kaudelta. Aiemmat Liigan kurinpitomenettelyssä määrätyt pelikiellot vastaavan kaltaisista teoista ovat rangaistuksen koventamisperuste. Rikkeiden vastaavankaltaisuutta arvioitaessa teot jaetaan neljään ryhmään: I. sääntö 116 (sopimaton käytös tuomaristoa kohtaan), II. säännöt 140 & 141 (yhteenotto katsojien kanssa ja tappelu), III. 168 (epäurheilijamainen käytös) ja IV. vastustajaan kohdistuneet sääntörikkeet.

Tiedoksi vielä uusi käytäntö kaudelle 2018-19 päävideotuomareiden toimintaa koskien:

Alkavalla kaudella niistä tilanteista jotka päävideotuomarin päätöksellä eivät etene kurinpitokäsittelyyn, tulevat PVT:t ilmoittamaan seuroille myös päätöksensä perustelut(lyhyt kirjallinen ”raportti”).

Ilmoituksen vastaanottajina toimivat asianosaisten joukkueiden toimitusjohtajat, urheilutoimenjohtajat, valmentajat sekä joukkueenjohtajat, joille perustelut toimitetaan tekstiviestin muodossa ja sitä kautta edelleen joukkueen PELAAJILLE tietoon.

Edellä mainitusta toimintatavasta on sovittu liigan toimijoiden kanssa ennen kauden alkua 11.9 pidetyssä kurinpitoasioita käsittelevässä palaverissa.

Linkki SM-liigan kurinpitosääntöihin löytyy tästä.